Hamppu on monipuolinen kasvi, jossa on valtavasti potentiaalia. Se on yksi vanhimmista viljelykasveista, jota ihmiset ovat hyödyntäneet jo tuhansien vuosien ajan useisiin eri tarkoituksiin. Hamppua pystytään hyödyntämään ravintona, lääkkeenä ja monien teollisten hyödykkeiden raaka-aineena.

Kieltolaki on kuitenkin jo vuosikymmenten ajan jarruttanut teollisuushampun käyttöä ja hyödyntämistä suuremmassa mittakaavassa. Kun hamppu kiellettiin YK:n huumausaineyleissopimuksen myötä ensimmäisen kerran maailmanlaajuisesti vuonna 1962, joutui sen myötä myös kuitu-, ravinto- ja lääkekäyttö vuosikymmeniksi pannaan suuressa osassa maailman maita.

Teollisuushampun viljely ja käyttö kuihtui hetkeksi lähes olemattomiin. Vasta 2000-luvun puolella hampputuotteet ovat hiljalleen palanneet vaate- ja ruokakauppoihin sekä apteekkeihin.

Maailmalla öljy- ja kuituhamppua hyödynnetään nykyisin kasvavassa määrin, sillä tuotantoteollisuus tarvitsee uusia kestäviä raaka-aineita jalostukseen. Valitettavasti sen viljely on edelleen monissa maissa laitonta.

Tässä artikkelissa tutustumme hyötyhamppuun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Mitä on hyötyhamppu?

Hyöty- ja teollisuushampulla tarkoitetaan hamppusukuun (Cannabis Sativa L.) kuuluvia lajikkeita, joita viljellään teollisiin käyttötarkoituksiin. Näillä lajikkeilla ei ole lainkaan päihdyttäviä ominaisuuksia, eikä hyötyhamppua pidä siis sekoittaa päihteenä ja lääkkeenä käytettävään kannabikseen.

Maailmalla öljy- ja kuituhamppua hyödynnetään nykyisin kasvavassa määrin, sillä tuotantoteollisuus tarvitsee uusia, kestäviä raaka-aineita jalostukseen. Hampun viljelystä ja jalostamisesta onkin lyhyessä ajassa kasvanut miljardien arvoinen liiketoiminta-ala. Vuonna 2017 markkinan koon arvioitiin olevan noin 3.9 miljardia dollaria.

Mihin hyötyhamppua käytetään ja mitä siitä voidaan valmistaa?

Hamppu on kasvi, jota voidaan käyttää jopa yli 25 000 tuotteen valmistamisessa. Sitä käytetään raaka-aineena tekstiili-, auto-, paperi- ja rakennusteollisuudessa, sekä elintarvike- ja kosmetiikkatuotteissa. Kasvin jokainen osa, siemenet, kukinnot, lehdet ja varret pystytään hyödyntämään.

Eri hamppulajikkeita on jalostettu erilaisia käyttötarkoituksia varten. Hyötyhamppulajikkeet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: kuituhamppulajikkeisiin ja öljyhamppulajikkeisiin.

• Kuituhamppua viljellään sen varsista saatavien vahvojen kuitujen ja puumaisen sisälmyksen eli päistäreen vuoksi. Niistä valmistetaan esimerkiksi tekstiilejä, kankaita, köysiä, paperia sekä rakennusmateriaaleja.
• Öljyhamppua kasvatetaan siementen ja niiden sisältämän öljyn takia. Niitä käytetään ravintona sekä esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden valmistuksessa.

Kuituhamppu

Hamppu on kasvi, joka tuottaa lyhyessä ajassa suuren määrän laadukasta biomassaa. Se voi muutaman kuukauden aikana kasvaa yli neljä metriseksi ja tuottaa jopa 15 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla. Hampun varret sisältävät selluloosaa ja kuituja, joilla on monia teollisia käyttökohteita.

Varret koostuvat uloimpien kerrosten niinikuidusta, sekä puumaisesta sisälmyksestä eli päistäreesta.

Hampun varsien uloin kerros koostuu pitkistä ja vahvoista niinikuiduista. Tästä korkealaatuisesta kuidusta valmistetaan esimerkiksi tekstiilituotteita ja sen sisältämästä selluloosasta biokomposiitteja.

Alunperin hamppua on viljelty vain niinikuitujen vuoksi, ja päistäre nähtiin lähinnä hukkatuotteena. Nykyisin kuitenkin myös sille on kehitelty monia käyttötarkoituksia. Päistäretta hyödynnetään esimerkiksi rakennusmateriaalina ja eläinten kuivikkeena.

Tekstiilit

Hamppu on kestävä, ekologinen ja monimuotoinen luonnonkuitu, joka soveltuu erinomaisesti tekstiilituotantoon. Se on pehmeä, lämmin ja jopa kolme kertaa puuvillakangasta kestävämpi materiaali, joka tarjoaa monia etuja verrattuna muihin nykyisin käytettyihin luonnonkuituihin sekä synteettisiin materiaaleihin.

Hamppu oli maailmalla käytetyin tekstiilikuitu aina 1900-luvun alkuun asti. Arvioiden mukaan 1920-luvulle saakka noin 80% kaikista vaatteista oli valmistettu hampusta. Siitä valmistetut tekstiilit olivat aikanaan tärkeitä myös merenkulussa, sillä ne olivat kestäviä ja sietivät hyvin suolaista merivettä.

Hampun käyttö tekstiileissä yleistyy jatkuvasti. Nykyisin löytyy kasvava valikoima erilaisia hampusta valmistettuja tekstiilejä ja vaatteita, kuten kodintekstiilejä, farkkuja, kenkiä ja laukkuja.

Hampputekstiileiden etuja ja hyviä puolia:

• Ekologisuus – Hampun ekologinen jalanjälki on merkittävästi puuvillaa pienempi. Viljeleminen vaatii huomattavasti vähemmän vettä, eikä lainkaan haitallisia torjunta-aineita.
• Kestävyys – vahvat kuidut – Hampusta valmistetut kankaat ovat kestäviä, eivätkä menetä muotoaan helposti.
• Antibakteerisuus – Materiaali, joka sopii hyvin herkkäihoisille. Se on hyvä vaihtoehto esimerkiksi vuodevaatteiden materiaaliksi aknesta tai atooppisesta ihosta kärsiville.
• Hengittävyys – Kuitujen huokoisen rakenteen ansiosta hamppukangas on hengittävä materiaali. Se pysyy viileänä kuumassa ja lämmittää viileällä säällä. Lämmöneristys on parempi kuin millään muulla kankaalla.

Hamppubetoni

Hamppubetoni on huokoinen, hengittävä, hyvin ääntä ja lämpöä eristävä materiaali, joka valmistetaan kolmesta raaka-aineesta: hamppupäistäreestä, kalkkikivijauheesta ja vedestä. Veden kuivuttua pois, jäljelle jää ajan myötä kovemmaksi ja vahvemmaksi muuttuva rakenne. Hamppubetoni tarjoaa ekologisen ja kestävän vaihtoehdon normaaleille rakennusmateriaaleille.

Se kuitenkin tarvitsee erillisen rungon kantamaan kuormia ja toimiikin lähinnä rakenteen eristeenä. Hamppubetoni on terveellinen vaihtoehto esimerkiksi seinärakenteiksi sekä lattian ja kattojen eristyksiin.

Hamppubetoni on todella paloturvallinen materiaali, sillä sitä ei saa helposti syttymään. Se ei myöskään homehdu, sillä siinä oleva kalkki tekee hamppubetonista hyvin alkalista. Myös kotimaisuus ja hiilineutraalius ovat sen hyviä puolia.

Paperi ja pakkausmateriaalit

Hampun sisältämää selluloosaa voidaan hyödyntää pakkausmateriaalien ja paperin valmistuksessa. Hamppu onkin yksi vanhimpia paperin valmistuksessa käytetyistä raaka-aineita. Vanhimmat säilyneet hampusta valmistetut paperit ovat yli tuhat vuotta vanhoja.

Ennen 1900-lukua noin 75–95 % maailman paperista valmistettiin hampusta, kunnes 1900-luvun alkupuolella puu korvasi sen. Nykyään maailmalla tuotetusta paperista jopa 95 prosenttia valmistetaan puusta.

Hampulla on kuitenkin joitakin etuja verrattuna puuhun, kuten esimerkiksi:

• Sellupitoisuus – Hampulla on korkeampi sellupitoisuus kuin puulla, joka sisältää selluloosaa alle 50 prosenttia ja paperinvalmistuksessa haitallista ligniiniä jopa 30 prosenttia.  Kuituhampun varret sisältävät noin 65 – 70% selluloosaa.
• Ekologisuus – Hampusta valmistettavan paperimassan valmistuksessa tarvitaan vähemmän kemikaaleja, sillä sen ligniinipitoisuus on huomattavasti puuta alhaisempi.
• Kasvuaika – Nopeimmat puulajit kasvavat kypsäksi noin kymmenessä vuodessa. Hamppu sen sijaan valmistuu 110 – 130 päivässä.

Tuotantokustannukset ovat kuitenkin toistaiseksi niin suuret ja saatavuus niin vähäistä, ettei hamppua käytetä paino- ja kirjoituspapereiden massatuotannossa. Lisäksi tuotanto vaatii erilaisen laitteiston kuin puupohjainen selluloosa. Nykyisin hamppua hyödynnetään lähinnä erikoispapereiden valmistuksessa.

Muovit -ja komposiitit

Hampusta pystytään valmistamaan öljypohjaisia muoveja korvaavia tuotteita. Vaikka 100% hampusta valmistetut muovit ovat edelleen harvinaisuus, on hamppupohjaisia biokomposiitteja sen sijaan jo monin paikoin käytössä.

Komposiitti on kahden tai useamman materiaalin yhdistelmä, jossa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa. Niitä käytetään esimerkiksi autoissa ja veneissä.

Monet suuret autonvalmistajat kuten Ford, GM, Chrysler, BMW, Mercedes ja Honda käyttävät hampusta valmistettua komposiittia esimerkiksi kojelaudoissa ja ovipaneeleissa. Hampusta valmistettuja biokomposiitteja käytetään autoissa, koska ne eivät hajotessaan tee teräviä kulmia. Ne ovat lisäksi kevyitä, kestäviä ja kierrätettäviä.

Kuivike

Hampun päistäreestä valmistetaan monille eläimille, kuten hevosille, kissoille ja jyrsijöille soveltuvia kuivikkeita. Se ei sisällä mitään haitallisia aineita, sillä hampun viljelyssä ei käytetä lainkaan torjunta-aineita.

Hamppukuivikkeelle ominaista on korkea imuteho, antibakteerisuus ja kyky neutraloida voimakkaita hajuja. Se on myös ekologinen, riittoisa ja kokonaiskustannuksiltaan edullinen kuivikemateriaali.

Öljyhamppu

Öljyhampuksi kutsutaan lajikkeita, joita viljellään hampun siementen ja niiden sisältämän öljyn vuoksi. Niitä hyödynnetään esimerkiksi ravintona, ruoanlaitossa, kosmetiikassa ja jopa biopolttoaineena. Hampunsiemenet eivät sisällä mitään huumaavia tai kiellettyjä ainesosia ja ne ovat täysin laillisia. Niitä löytyy nykyisin useiden ruokakauppojen ja markettien valikoimista.

Hampunsiemenet ravintona

Gluteenittomat hampunsiemenet ovat äärimmäisen monipuolinen ruoka-aine, joita on jo tuhansien vuosien ajan käytetty sekä ihmisten että eläinten ravintona. Ne ovat yksi maailman ravintorikkaimpia siemeniä ja ravinnetiheytensä vuoksi todellinen superfood.

Hampunsiemenet ovat kokonaisvaltainen ruoka-aine, sillä ne sisältävät kaikkia kolmea makroravintoainetta. Tyypillisesti hampunsiemenet sisältävät yli 30% öljyä ja noin 25% proteiinia sekä runsaasti ravintokuituja ja vitamiineja.

Hampunsiemenet ovat loistava kasviproteiinin lähde ja ne sisältävät kaikki keholle välttämättömät aminohapot sekä runsaasti ravintokuituja, vitamiineja ja hivenaineita.

Rasvat

Kuten odottaa saattaa, öljypohjaisissa hampunsiemenissä on suuri rasvapitoisuus. Niiden öljypitoisuus on 30 – 35%, joista suuri osa (noin 80%) on monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Hampunsiemenöljy on poikkeuksellisen rikas kahden välttämättömän rasvahapon (EFA) linolihapon (omega-6) ja alfa-linoleenihapon (omega- 3) lähde. Nämä ovat hampunsiemenöljyssä harvinaisessa, ihmiselle täydellisenä pidetyssä 3:1 suhteessa.

Proteiini

Hampunsiemenet ovat loistava korkealaatuisen, helposti sulavan ja hyvin imeytyvän kasviproteiinin lähde. Toisin kuin monet muut kasviproteiinit, hampunsiemenet sisältävät kaikki yhdeksän ihmiselle välttämätöntä aminohappoa.

Ravintokuidut eli imeytymättömät hiilihydraatit

Hampunsiemenissä on runsaasti ihmisille tärkeitä ravintokuituja. Ne sisältävät hiilihydraattia noin 30%, joista suurin osa, eli 24 %, on elimistöön imeytymättömiä.

Siemenet sisältävät sekä veteen liukenevia että veteen liukenemattomia kuituja. Molemmat kuitutyypit ovat terveyden kannalta suotuisia.

Kivennäisaineet ja vitamiinit

Siemenissä on runsaasti mineraaleja, kuten rautaa, magnesiumia, kaliumia sinkkiä ja fosforia. Lisäksi ne sisältävät E-, B1-, B2-, B6-, ja D-vitamiineja.

Siemenet sopivat hyvin esimerkiksi puuron, jogurtin, smoothieiden ja salaattien sekaan. Niistä valmistetaan myös erilaisia jakeita, kuten öljyä, kuorirouhetta ja proteiinijauheita sekä juotavia tuotteita, kuten hamppumaitoa ja olutta.

Hampunsiemenöljyä voidaan käyttää sellaisenaan salaatinkastikkeena tai lisänä smoothieissa. Siitä voidaan myös valmistaa erilaisia kastikkeita, levitteitä ja majoneeseja.

Hamppuöljy ihonhoidossa ja kosmetiikassa

Hamppuöljy on luonnollinen ja ympäristöystävällinen ihonhoitotuote, jota hyödynnetään ihonhoidossa sekä syömällä että paikallisesti suoraan iholle levittämällä. Sen iholle suotuisten ominaisuuksien vuoksi sitä käytetään nykyisin monissa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa, kuten vartalorasvoissa, kosteusvoiteissa, huulirasvoissa, shampoissa ja saippuoissa.

Hampunsiemenöljy on loistava iholle suotuisten välttämättömien rasvahappojen (EFA) lähde. Nämä rasvahapot ovat oleellisia terveen ihon kannalta, sillä niillä on tulehdusta ehkäiseviä ja ihoa suojaavia ominaisuuksia.

Lisäksi hampunsiemenöljy myös sisältää runsaasti iholle tärkeitä vitamiineja, kuten E-, B1-, B2-, B6-, ja D-vitamiineja.

E-vitamiini on ihoa suojaava vahva antioksidantti, joka edistää terveen ihokudoksen kasvua ja uusiutumista sekä suojaa sitä ulkoisilta rasitteilta, kuten UV-säteilyltä ja ilmansaasteilta. B-vitamiinit sen sijaan estävät ihoa rasvoittumasta liikaa, sekä vähentävät näppylöiden muodostumista.

Hamppuöljyn komedogeeninen luokitus on 0 eli se ei tuki ihohuokosia. Monet herkkäihoiset ovat todenneet sen olevan oiva apu iho-ongelmiin.

Maininnan arvoinen asia on myös hampun ympäristöystävällisyys ja luonnollisuus verrattuna moniin perinteisiin ihonhoitotuotteisiin. Ne usein sisältävät ympäristölle haitallisia kemikaaleja, kuten triklosaania ja mikromuoveja. Monissa tuotteissa käytetään myös raakaöljystä saatavia mineraaliöljyjä.

Hampunsiemenöljyn etuja ihonhoidossa:

• hyvä välttämättömien rasvahappojen lähde
• sisältää runsaasti iholle tärkeitä vitamiineja
• tehokas ihon kosteuttaja
• luonnollinen – ei sisällä haitallisia kemikaaleja
• ympäristöystävällinen
• komedogeeninen luokitus 0 – eli ei tuki ihohuokosia

Biodiesel hamppuöljystä

Biodiesel on uusiutuvista luonnon raaka-aineista jalostettu dieselöljyä vastaava polttoaine. Biodieseliä valmistetaan esteröimällä kasvi- tai eläinrasvoja alkoholin avulla.

Myös hampunsiemenistä puristettavaa öljyä voidaan käyttää biodieselin raaka-aineena. Hampunsiementen öljypitoisuus on 30-35%, ja niistä saadaan polttoainetta noin 207 litraa hehtaarilta.